Aistit

AISTIT

Hormonit

HORMONIT

"Murrosiässä hormonit hyrräävät!" on varmasti monille tuttu lausahdus, mutta mitä se oikeastaan käytännössä tarkoittaa? Hyrrääkö elimistössämme kauheata vauhtia pieniä hormoonimormooneita jotka saavat meidät äkkipikaisiksi, viljelevät karvoja kummallisiin paikkoihin, kaatavat rasvaa ihoomme ämpäreillä ja muuntelevat kehojemme muotoja taltoin ja vasaroin? Tässä seuraa selitys millä voimme perustella silmiään pyöritteleville aikuisille sekä naljaileville kavereille kehomme ja mielemme muutoksia.

Hormonit ovat oikeasti kehon kemiallisia viestiaineita, joita erittyy umpirauhasista. Hormonit ovat tärkeä osa elimistön kemiallista säätelyjärjestelmää, ja ne vaikuttavat elämäämme päivittäin.

Murrosiässä kehon hormonituotanto kiihtyy. Kasvuhormonin lisääntyminen näkyy tytöillä ja pojilla kasvupyrähdyksenä.

Pojilla kiveksistä erittyvä testosteroni-hormoni saa aikaan äänenmurroksen, karvojen kasvun lisääntymistä ja kenties innolla odotettua kasvua jossain navan alapuolella.

Tytöillä munasarjoista erittyvä estrogeeni-hormoni käynnistää ei niinkään innolla odotetut kuukautiset ja saa poikien iloksi vartalonmuodot pyöristymään naisellisiksi. 

Jokainen ihminen on silti tavallansa erityinen ja kaunis/komea. Kurveista, eri ruumiin osien koosta, tai parista finnistä huolimatta!



(kurveista puheen ollen...)

Hermosto ja aivot

HERMOSTO JA AIVOT

Hermosto ja aivot ovat kuin kehon Facebook. Sen tehtäviä ovat nopea viestintä elimistössä ja elintoimintojen säätely. Hermosto vastaanottaa ja käsittelee kehon sisältä ja ulkopuolelta tulevaa tietoa, ja ohjaa ihmistä toimimaan sekä sopeutumaan tiedon mukaan.

Hermosto jakautuu keskushermostoon ja ääreishermostoon.

Keskushermostossa (aivot & selkäydin) 
aivot ottavat vastaan tietoa, käsittelevät sitä ja antavat sen perusteella toimintakäskyjä koko elimistölle. Selkäydin on taas kuljetusreitti ääreishermoston ja aivojen välillä.

Ääreishermosto (kaikki muut  hermot) 
koostuu puolestaan kaikista muista hermoista ja ulottuu kaikkialle elimistöön. Ääreishermoston tehtävä on vastaanottaa aistinelimiltä viestejä ja kuljettaa ne keskushermostoon.

Hermosto voidaan myös jakaa tahdonalaiseen- ja tiedostomattomaan- eli autonomiseenosaan.

Tahdonalainenosa
ohjaa liikuntalihaksia ja niiden toimintaa. Se mahdollistaa meille raajojen liikkeet ja hienosäätelyn. Esim. kirjoittaminen

Autonomisenosan 
tehtäviä on ylläpitää elintoimintojamme ja valmistaa elimistöä vaaran uhatessa. Autonominen hermosto säätelee mm. sydämen lyönnin, ruumiinlämmön ja hengityksen.


Aivoissa on neljä keskeistä osaa: isoaivot, pikkuaivot, väliaivot ja aivorunko.

Isoaivot vastaanottavat tietoa ympäristöstämme, arvioi merkityksiä ja suunnittelee toimintoja. Isoaivoissa tapahtuu älyllinen toiminta, liikkeiden tahdonalainen tekeminen.
Isoaivojen oikea ja vasen puoli eroavat myös toisistaan. 
Yleensä ihmisillä oikea aivopuolisko on mielikuvituksen, luovien ratkaisujen ja musikaalisen lahjakkuuden, ja vasen puheen ymmärtämisen, loogisen ajattelun ja ajantajun syntypaikka. Oikea puolisko säätelee vasemman käden käyttöä ja vasen puolisko oikean käden käyttöä.

Pikkuaivot hoitavat sulavat liikkeet ja liikkeiden hienosäädön, sekä lähettävät mahdollisia korjaus viestejä isoaivoille ja selkäytimeen.

Väliaivoissa on monia tärkeitä säätelykeskuksia. Väliaivot säätelevät mm. nälkään, tunteisiin, riippuvuuksiin, mielihyvään ja seksuaalisuuteen liittyviä tuntemuksia.

Aivorunko yhdistää selkäytimen ja aivot. Se säätelee myös esim. ihmisen vireystilaa ja elimistön sisäistä tasapainoa.


Testasin aivopuoliskojen koordinaatiota ja yhteistoimintaa pienellä kokeella.
Minä ja kaksi vapaaehtoista koehenkilöä valitsimme ensin itsellemme tuttuja lasten lauluja.
Jokaisen piti vuorollaan laulaa jotakin laulua, samalla kun kirjoitti paperille eri laulun sanoja.
Koetulokset olivat mielenkiitoisia.

Ensimmäisen kaksi riviä:

'Hämähämähäkin'  sanat laulaen  'Ukko Nooaa'

Kolme seuraavaa riviä:

'Ukko Nooan'  sanat laulaen  'Hämähämähäkkiä'

Kolme viimeistä riviä:

'Jänis istui maassa' -laulun  sanat laulaen  'Hämähämähäkkiä'

Havaitsimme, että oli melkein mahdotonta kirjoittaa sujuvasti ja oikein, ilman että laulu rupesi takkuamaan ja päinvastoin.

Myös käsialan selkeyteen oli vaikeampi kiinnittää huomiota.

Tämä johtuu siitä, että vaikka aivomme ovatkin suuret ja erittäin kehittyneet, emme voi vieläkään tehdä kovin montaa (keskittymistä vaativaa) asiaa, tietoisesti samaan aikaan.

Munuaiset

MUNUAISET

Munuaiset ovat pavunmuotoiset, noin etusormenpituiset elimet jotka ovat osa elimistömme jätteenpoisto mekanismiin. Munuaisia on kaksi ja se sijaitsevat selkärangan molemmilla puolilla alaselän kohdalla.

Ainoa henkilökohtainen munuaiskokemukseni oli biologian tunnilla. Niitä on kiva kopitella.
Koska en enempää sanomista munuaisista keksi, tein ristikon aiheesta.

(Arvaa mikä on mun lempieläin!)

1) Munuaisen sisällä erottuva ensimmäinen tiivis kerros...

     

2) Munuaisen suuria verisuonia sisältävä kerros...

3) Mistä koostuu munuaisen ympärillä oleva kerros, joka toimii iskunvaimentajana?

4) Kiemuraisen munuaistiehyen ympärillä olevia pieniä suonia

5) Mikä aine syntyy munuaisissa?

6) Veren puhdistamistyön hoitavia tärkeitä munuaisen osia

Vastaukset:

(kuori, ydin, rasva, hiussuoni, virtsa, nefroni

Hengityselimistö

HENGITYSELIMISTÖ

Onko mikään helpompaa kuin hengittäminen?

Koska hengitys on niin luonnollista, ei tule usein ajatelleeksi mitä siinä oikeastaan tapahtuu. Aivojen sisäänhengityskeskus määrää rauhallisen hengitysrytmin veren hiilidioksidipitoisuuden mukaan. Hengittäminen on ihmisille automaattista, joten se onnistuu vaikkei siihen keskittyisikään.

Ihminen voi säädellä hengitystään tietoisesti esim. puhuessa ja laulaessa.

Hengittämisen voi myös tietoisesti lopettaa joksikin ajaksi.

Jos hapenpuute kuitenkin kasvaa liian suureksi, ihminen pyörtyy ja alkaa hengittää automaattisesti.

Tästä syystä itsemurha käsillä kuristamalla on mahdotonta, ellei ole robottikäsiä, jotka jatkaisivat kuristamista vielä pyörtymisen jälkeen :)
Hengityksen pidättämistä voi kuitenkin harjoitella ja siinä voi kehittyä.



(Hengityksen pidättämisen mestari, 9min veden alla)

Laskin hengitystiheyteni istumalla rauhassa paikallani ja laskemalla hengityskertoja minuutin ajan. Sisään- ja uloshengitys on yksi kerta. Laskin hengittäneeni 15 kertaa. Keskimääräinen hengitystiheys lepotilassa on 12-16 kertaa minuutissa.

Pääsin taas pomppimaan riehakkaasti huoneessani ylös alas minuutin ajan. Rasituksen jälkeen laskin hengittäneeni 27 kertaa.

Tämä johtuu siitä, että rasituksessa elimistö tarvitsee suurempia määriä happea ja tehokkaampaa hiilidioksidin poistoa. Kookas urheilija voi kovassa rasituksessa hengittää sisään jopa 200 litraa ilmaa. Hapenottokykyä voi parantaa esim. kestävyysurheilulla.