Veri ja verenkiertoelimistö

VERI JA VERENKIERTOELIMISTÖ

VERENKIERTOELIMISTÖ

Sydän lihas on yksi suurimmista ja tärkeimmistä kehomme lihaksista. Sydämen leposykkeeksi kutsutaan sydämen sykkimistä per minuutti lepotilassa.

Sydämen sykkeeseen eli pulssiin vaikuttavat esim. liikunta, kahvi, tupakka, stressi ja ikä.

Mittasin verenpainemittarilla sydämeni leposykkeen istuessani rauhassa sohvalla 

ja sain tulokseksi 55/min. Keskimäärin sydän sykkii lepotilassa 60-70 kertaa minuutissa.

Pompittuani riehakkaasti ylös alas minuutin ajan mittasin sykkeeni uudestaan.

Syke oli nyt 112/min. Nuoren ihmisen syke voi nousta rasituksessa yli 200 lyöntiin minuutissa.

Ihmisen sydän on noin oman nyrkin kokoinen.

Minun sydämeni

Minun sydämeni syke ei sinussolmukkeesta sykähdä vaan sinusta

mutta sekoaako sinunkin sydämmesi minusta?

Supistumisrytmini laukkaa kun sinut nään

kun taas sinä aina vain käännät pään

Pintaverisuoneni laajenevat kun minua kosket

ja piilottaa yritän punaiset posket

Tuntuu kuin imusuoniin jäis kudosnesteet sakaks

kun olet minulle niin äärettömän rakas

Minun sydämeni syke ei sinussolmukkeesta sykähdä vaan sinusta

mutta tunnetko sinäkin samoin minusta?

VERI

 Tein sarjakuvan verenvuodon tyrehtymisestä kotiläksyksi ja päätin laittaa sen tänne.
Sillä Sarjakuvani on ehkä vähän mielikuvituksellinen niin päätin selventää vielä tapahtumat ihmistenkielellä vaihe vaiheelta.

1. ruutu 

Uuno Urvelo oli paloittelemassa vihanneksia, kun yhtäkkiä terävä veitsi lipsahti ja leikkasi etusormeen syvän viillon. Viillosta alkoi vuotaa verta.

2. ruutu

Sormen vaurioituneesta kudoksesta lähtee kemiallisia viestejä, jotka käynnistävät veren hyytymisen. 

3. ruutu 

Vaurioitunut verisuoni supistuu nopeasti ja alueelle alkaa tulla vähemmän verta.

4. ruutu

Verihiutaleet tarttuvat verisuonen rikkinäisiin reunoihin, jolloin niistä vapautuu aineita ja ne muuttuvat tahmeiksi ja tarttuvat toisiinsa. Ne muodostavat alueelle tulpan joka estää verenvuodon verisuonesta.

5. ruutu

Verihiutaleista vapautuu aineita jotka saavat fibrinogeeni proteiinin muuttumaan säikeiseksi fibriiniksi. Fibriinisäikeet tarttuvat haavassa oleviin verihiutaleisiin ja muodostavat niiden kanssa verkon. *

6. ruutu

Valko- ja punasoluja tarttuu verkkoon.

7. ruutu

Puna- ja valkosolut muodostavat fibriinisäikeiden ja verihiutaleiden kanssa hyytelömäisen massan eli verihyytymän.

8. ruutu

Verihyytymä alkaa vetäytyä kokoon ja samalla se vetää haavan reunoja lähemmäksi toisiaan. Fibriinisäikeet alkavat kutistua ja verihyytymä muodostaa ruven haavan pinnalle.

9. ruutu

Kun jotkut veren entsyymeistä pehmittävät ja liuottavat rupea haavakohta korjaantuu ja rupi irtoaa vähitellen.

(Huomasin että keskimmäisessä ruudussa oli kirjoitusvirhe.. ärsyttävää. Kirjoitin fabriinisäikeitä vaikka piti kirjoittaa fibriinisäikeitä. *)