Aistit

AISTIT

Hormonit

HORMONIT

"Murrosiässä hormonit hyrräävät!" on varmasti monille tuttu lausahdus, mutta mitä se oikeastaan käytännössä tarkoittaa? Hyrrääkö elimistössämme kauheata vauhtia pieniä hormoonimormooneita jotka saavat meidät äkkipikaisiksi, viljelevät karvoja kummallisiin paikkoihin, kaatavat rasvaa ihoomme ämpäreillä ja muuntelevat kehojemme muotoja taltoin ja vasaroin? Tässä seuraa selitys millä voimme perustella silmiään pyöritteleville aikuisille sekä naljaileville kavereille kehomme ja mielemme muutoksia.

Hormonit ovat oikeasti kehon kemiallisia viestiaineita, joita erittyy umpirauhasista. Hormonit ovat tärkeä osa elimistön kemiallista säätelyjärjestelmää, ja ne vaikuttavat elämäämme päivittäin.

Murrosiässä kehon hormonituotanto kiihtyy. Kasvuhormonin lisääntyminen näkyy tytöillä ja pojilla kasvupyrähdyksenä.

Pojilla kiveksistä erittyvä testosteroni-hormoni saa aikaan äänenmurroksen, karvojen kasvun lisääntymistä ja kenties innolla odotettua kasvua jossain navan alapuolella.

Tytöillä munasarjoista erittyvä estrogeeni-hormoni käynnistää ei niinkään innolla odotetut kuukautiset ja saa poikien iloksi vartalonmuodot pyöristymään naisellisiksi. 

Jokainen ihminen on silti tavallansa erityinen ja kaunis/komea. Kurveista, eri ruumiin osien koosta, tai parista finnistä huolimatta!



(kurveista puheen ollen...)

Hermosto ja aivot

HERMOSTO JA AIVOT

Hermosto ja aivot ovat kuin kehon Facebook. Sen tehtäviä ovat nopea viestintä elimistössä ja elintoimintojen säätely. Hermosto vastaanottaa ja käsittelee kehon sisältä ja ulkopuolelta tulevaa tietoa, ja ohjaa ihmistä toimimaan sekä sopeutumaan tiedon mukaan.

Hermosto jakautuu keskushermostoon ja ääreishermostoon.

Keskushermostossa (aivot & selkäydin) 
aivot ottavat vastaan tietoa, käsittelevät sitä ja antavat sen perusteella toimintakäskyjä koko elimistölle. Selkäydin on taas kuljetusreitti ääreishermoston ja aivojen välillä.

Ääreishermosto (kaikki muut  hermot) 
koostuu puolestaan kaikista muista hermoista ja ulottuu kaikkialle elimistöön. Ääreishermoston tehtävä on vastaanottaa aistinelimiltä viestejä ja kuljettaa ne keskushermostoon.

Hermosto voidaan myös jakaa tahdonalaiseen- ja tiedostomattomaan- eli autonomiseenosaan.

Tahdonalainenosa
ohjaa liikuntalihaksia ja niiden toimintaa. Se mahdollistaa meille raajojen liikkeet ja hienosäätelyn. Esim. kirjoittaminen

Autonomisenosan 
tehtäviä on ylläpitää elintoimintojamme ja valmistaa elimistöä vaaran uhatessa. Autonominen hermosto säätelee mm. sydämen lyönnin, ruumiinlämmön ja hengityksen.


Aivoissa on neljä keskeistä osaa: isoaivot, pikkuaivot, väliaivot ja aivorunko.

Isoaivot vastaanottavat tietoa ympäristöstämme, arvioi merkityksiä ja suunnittelee toimintoja. Isoaivoissa tapahtuu älyllinen toiminta, liikkeiden tahdonalainen tekeminen.
Isoaivojen oikea ja vasen puoli eroavat myös toisistaan. 
Yleensä ihmisillä oikea aivopuolisko on mielikuvituksen, luovien ratkaisujen ja musikaalisen lahjakkuuden, ja vasen puheen ymmärtämisen, loogisen ajattelun ja ajantajun syntypaikka. Oikea puolisko säätelee vasemman käden käyttöä ja vasen puolisko oikean käden käyttöä.

Pikkuaivot hoitavat sulavat liikkeet ja liikkeiden hienosäädön, sekä lähettävät mahdollisia korjaus viestejä isoaivoille ja selkäytimeen.

Väliaivoissa on monia tärkeitä säätelykeskuksia. Väliaivot säätelevät mm. nälkään, tunteisiin, riippuvuuksiin, mielihyvään ja seksuaalisuuteen liittyviä tuntemuksia.

Aivorunko yhdistää selkäytimen ja aivot. Se säätelee myös esim. ihmisen vireystilaa ja elimistön sisäistä tasapainoa.


Testasin aivopuoliskojen koordinaatiota ja yhteistoimintaa pienellä kokeella.
Minä ja kaksi vapaaehtoista koehenkilöä valitsimme ensin itsellemme tuttuja lasten lauluja.
Jokaisen piti vuorollaan laulaa jotakin laulua, samalla kun kirjoitti paperille eri laulun sanoja.
Koetulokset olivat mielenkiitoisia.

Ensimmäisen kaksi riviä:

'Hämähämähäkin'  sanat laulaen  'Ukko Nooaa'

Kolme seuraavaa riviä:

'Ukko Nooan'  sanat laulaen  'Hämähämähäkkiä'

Kolme viimeistä riviä:

'Jänis istui maassa' -laulun  sanat laulaen  'Hämähämähäkkiä'

Havaitsimme, että oli melkein mahdotonta kirjoittaa sujuvasti ja oikein, ilman että laulu rupesi takkuamaan ja päinvastoin.

Myös käsialan selkeyteen oli vaikeampi kiinnittää huomiota.

Tämä johtuu siitä, että vaikka aivomme ovatkin suuret ja erittäin kehittyneet, emme voi vieläkään tehdä kovin montaa (keskittymistä vaativaa) asiaa, tietoisesti samaan aikaan.

Munuaiset

MUNUAISET

Munuaiset ovat pavunmuotoiset, noin etusormenpituiset elimet jotka ovat osa elimistömme jätteenpoisto mekanismiin. Munuaisia on kaksi ja se sijaitsevat selkärangan molemmilla puolilla alaselän kohdalla.

Ainoa henkilökohtainen munuaiskokemukseni oli biologian tunnilla. Niitä on kiva kopitella.
Koska en enempää sanomista munuaisista keksi, tein ristikon aiheesta.

(Arvaa mikä on mun lempieläin!)

1) Munuaisen sisällä erottuva ensimmäinen tiivis kerros...

     

2) Munuaisen suuria verisuonia sisältävä kerros...

3) Mistä koostuu munuaisen ympärillä oleva kerros, joka toimii iskunvaimentajana?

4) Kiemuraisen munuaistiehyen ympärillä olevia pieniä suonia

5) Mikä aine syntyy munuaisissa?

6) Veren puhdistamistyön hoitavia tärkeitä munuaisen osia

Vastaukset:

(kuori, ydin, rasva, hiussuoni, virtsa, nefroni

Hengityselimistö

HENGITYSELIMISTÖ

Onko mikään helpompaa kuin hengittäminen?

Koska hengitys on niin luonnollista, ei tule usein ajatelleeksi mitä siinä oikeastaan tapahtuu. Aivojen sisäänhengityskeskus määrää rauhallisen hengitysrytmin veren hiilidioksidipitoisuuden mukaan. Hengittäminen on ihmisille automaattista, joten se onnistuu vaikkei siihen keskittyisikään.

Ihminen voi säädellä hengitystään tietoisesti esim. puhuessa ja laulaessa.

Hengittämisen voi myös tietoisesti lopettaa joksikin ajaksi.

Jos hapenpuute kuitenkin kasvaa liian suureksi, ihminen pyörtyy ja alkaa hengittää automaattisesti.

Tästä syystä itsemurha käsillä kuristamalla on mahdotonta, ellei ole robottikäsiä, jotka jatkaisivat kuristamista vielä pyörtymisen jälkeen :)
Hengityksen pidättämistä voi kuitenkin harjoitella ja siinä voi kehittyä.



(Hengityksen pidättämisen mestari, 9min veden alla)

Laskin hengitystiheyteni istumalla rauhassa paikallani ja laskemalla hengityskertoja minuutin ajan. Sisään- ja uloshengitys on yksi kerta. Laskin hengittäneeni 15 kertaa. Keskimääräinen hengitystiheys lepotilassa on 12-16 kertaa minuutissa.

Pääsin taas pomppimaan riehakkaasti huoneessani ylös alas minuutin ajan. Rasituksen jälkeen laskin hengittäneeni 27 kertaa.

Tämä johtuu siitä, että rasituksessa elimistö tarvitsee suurempia määriä happea ja tehokkaampaa hiilidioksidin poistoa. Kookas urheilija voi kovassa rasituksessa hengittää sisään jopa 200 litraa ilmaa. Hapenottokykyä voi parantaa esim. kestävyysurheilulla.

Veri ja verenkiertoelimistö

VERI JA VERENKIERTOELIMISTÖ

VERENKIERTOELIMISTÖ

Sydän lihas on yksi suurimmista ja tärkeimmistä kehomme lihaksista. Sydämen leposykkeeksi kutsutaan sydämen sykkimistä per minuutti lepotilassa.

Sydämen sykkeeseen eli pulssiin vaikuttavat esim. liikunta, kahvi, tupakka, stressi ja ikä.

Mittasin verenpainemittarilla sydämeni leposykkeen istuessani rauhassa sohvalla 

ja sain tulokseksi 55/min. Keskimäärin sydän sykkii lepotilassa 60-70 kertaa minuutissa.

Pompittuani riehakkaasti ylös alas minuutin ajan mittasin sykkeeni uudestaan.

Syke oli nyt 112/min. Nuoren ihmisen syke voi nousta rasituksessa yli 200 lyöntiin minuutissa.

Ihmisen sydän on noin oman nyrkin kokoinen.

Minun sydämeni

Minun sydämeni syke ei sinussolmukkeesta sykähdä vaan sinusta

mutta sekoaako sinunkin sydämmesi minusta?

Supistumisrytmini laukkaa kun sinut nään

kun taas sinä aina vain käännät pään

Pintaverisuoneni laajenevat kun minua kosket

ja piilottaa yritän punaiset posket

Tuntuu kuin imusuoniin jäis kudosnesteet sakaks

kun olet minulle niin äärettömän rakas

Minun sydämeni syke ei sinussolmukkeesta sykähdä vaan sinusta

mutta tunnetko sinäkin samoin minusta?

VERI

 Tein sarjakuvan verenvuodon tyrehtymisestä kotiläksyksi ja päätin laittaa sen tänne.
Sillä Sarjakuvani on ehkä vähän mielikuvituksellinen niin päätin selventää vielä tapahtumat ihmistenkielellä vaihe vaiheelta.

1. ruutu 

Uuno Urvelo oli paloittelemassa vihanneksia, kun yhtäkkiä terävä veitsi lipsahti ja leikkasi etusormeen syvän viillon. Viillosta alkoi vuotaa verta.

2. ruutu

Sormen vaurioituneesta kudoksesta lähtee kemiallisia viestejä, jotka käynnistävät veren hyytymisen. 

3. ruutu 

Vaurioitunut verisuoni supistuu nopeasti ja alueelle alkaa tulla vähemmän verta.

4. ruutu

Verihiutaleet tarttuvat verisuonen rikkinäisiin reunoihin, jolloin niistä vapautuu aineita ja ne muuttuvat tahmeiksi ja tarttuvat toisiinsa. Ne muodostavat alueelle tulpan joka estää verenvuodon verisuonesta.

5. ruutu

Verihiutaleista vapautuu aineita jotka saavat fibrinogeeni proteiinin muuttumaan säikeiseksi fibriiniksi. Fibriinisäikeet tarttuvat haavassa oleviin verihiutaleisiin ja muodostavat niiden kanssa verkon. *

6. ruutu

Valko- ja punasoluja tarttuu verkkoon.

7. ruutu

Puna- ja valkosolut muodostavat fibriinisäikeiden ja verihiutaleiden kanssa hyytelömäisen massan eli verihyytymän.

8. ruutu

Verihyytymä alkaa vetäytyä kokoon ja samalla se vetää haavan reunoja lähemmäksi toisiaan. Fibriinisäikeet alkavat kutistua ja verihyytymä muodostaa ruven haavan pinnalle.

9. ruutu

Kun jotkut veren entsyymeistä pehmittävät ja liuottavat rupea haavakohta korjaantuu ja rupi irtoaa vähitellen.

(Huomasin että keskimmäisessä ruudussa oli kirjoitusvirhe.. ärsyttävää. Kirjoitin fabriinisäikeitä vaikka piti kirjoittaa fibriinisäikeitä. *)

Ruuansulatus

RUUANSULATUS 

Yläasteelle tullessa muistin ruuansulatuksesta sen verran, että ihmisellä on jonkinlainen maha jonne menee kaikki ruoka, jonka jälkeen ne kakataan ulos.

Tosiasiassa prosessi olikin hieman monimutkaisempi... Hyvän opettajan, lukuisten kuvamonisteiden, parikeskustelujen, Stabilo-vihkomuistiinpanojen ja nimettömän muovitorson jälkeen muodostui päähäni asiasta vähän realistisempi kuva.

"Ai et safka meneeki nielust ruokatorven kautta mahalaukkuun, mis se on joku pari tuntii ja siel se mahaneste sulattaa sen velliks?"

"Joo, ja sit se velli menee sielt vähitelle ohutsuolee mis se niinku hajoo lopullisesti."

"Aaa kelasinki. Oliks se haima se joku mist tuli sitä neutraloivaa juttuu samaa aikaa ku sappirakost tulee sappinestet?"

"Kai? Siel ohutsuoles oli niit ihme nukkalisäkkeit. Nii siel ne kaikki elimistölle tärkeet jutut imeytyy verenkietoon."

"Sen jälkee niist mitkä ei oo viel sulanu tulee kakkaa!"

"Hei älä jaksa olla lapselline... Ulostetta, jonka peräsuoli sit poistaa."

"Hehe..."

Luusto

LUUSTO

Jos luista puhutaan, niin minä olen oikea ekspertti... Ainakin luiden murtamisessa.
Olen murtanut lapsuuteni ja nuoruuteni aikana enemmän luita kuin moni muu murtaa koko elämänsä aikana. Olen murtanut ainakin molemmat ranteeni, useita sormia ja häntäluuni pariin otteeseen. 

En tiedä olenko erityisen riskialtis, mutta yksi syy moniin murtumiini voisi olla vähäinen maidonjuontini. (En ole koskaan tykännyt...hyi)
Viime vuosina olen kuitenkin yrittänyt korvata kalsiumin saantiani tableteilla, jugurtilla ja jäätelöllä. Varsinkin jäätelöllä ;)

(Käden luut)

Sormien murtumistani peukaloluun murtuminen oli varmasti kivuliainta. Olin hyppimässä trampoliinilla ja hyppäsin vahingossa peukaloni päälle. Kävimme lääkärissä röntgenkuvissa, joista lääkäri totesi, että peukalon toisessa luussa (kuvassa oikealla keskellä) oli murtuma.

Sormi oli lastassa kolme viikkoa, jonka jälkeen sitä piti käyttää varoen. Nyt murtumasta ei ole jälkeäkään.

(Värttinäluu lat. Radius)

Kun mursin oikean ranteeni, luu joka tosiasiassa murtui oli värttinäluu. Värttinäluu on toinen kyynärvarren pitkistä luista, joka alkaa ranteesta ja päättyy kyynärpäähän.

Se on kahdesta luusta peukalon puoleinen ja näkyy kuvassa tummennettuna.

Mursin luun leikkiessäni kirkonrottaa. Juoksin 'pelastamaan' kaikkia, ojensin käteni suoraksi ja tajusin liian myöhään, että en pystyisi hidastamaan vauhtia tarpeeksi ennen seinää. Kämmen läiskähti seinään ja rysähdin koko painolla käteni päälle niin, että ranne taittui liikaa ylöspäin.

(Ranteen normaali liikkuvuus)

Käsi oli kipsissä vain kaksi viikkoa. Välilllä tuntuu ettei se ollut tarpeeksi, sillä ranteeni vieläkin kipeytyy helposti esim. pianoa soittaessa.

Koska olen nuori, luuni luutuvat aika nopeasti. Luutuminen tarkoittaa siis luukudoksen muodostumista. Kun käteen tulee murtuma, aktiivinen luukudos korjaa murtuman. Joskus luu voi myös luutua väärään asentoon. Toivon, ettei minulle käynyt niin ranteeni kanssa...

Solu - Kuka minä olen?

SOLU - KUKA MINÄ OLEN?

Kuka minä olen? Periaatteessa helppo kysymys, mutta siihen voi vastata monella tavalla. Monet vastaukset synnyttävät myös lisää kysymyksiä. Tässä lyhyesti:

Kuka minä olen? -Sonja Angelica Dallyn, viistoistvee tyttö Helsingistä
Mikä minä olen? -Tyttö, tytär, pikkusisko, nuori, ihminen: monimutkainen kokonaisuus joka liikkuu, syö ja hengittää ja joka koostuu miljoonista ja taas miljoonista soluista...

Eli minäkin olen saanut alkuni jotenkin näin:

Kunnes niitä soluja on noin 6o ooo ooo miljoonaa. Perintötekijöiden takia minusta sitten tuli minä ja sinusta sinä. Välillä tulee kuitenkin mietittyä miksi minun perintötekijät tekivät minusta juuri tällaisen, eikä esimerkiksi Penelope Cruzia.

Vaikka näitä soluja on ihan tajuttoman suuri määrä, niin ne silti kaikki toimii tavallaan ja niissä on kaikissa solulimaa ja solukalvo, useimmissa tuma ja soluelimiä.

Vaikeeta on kuitenkin kuvitella niiden kaikkien toimintaa ilman selkokielellä kerrottua, helposti ymmärrettävää demonstrointia. 

(Toisaalta en ihan usko että mun sisällä liikkuu noin paljon pikkuväkeä...)

Minä itse

MINÄ ITSE - biologian  kurssityö

Sain koulussa tehtäväksi tehdä jokaisesta kirjan kappaleesta tekstin tai jonkinlaisen kuvan/ristikon/biisin tms., jossa on tarkoitus käsitellä kappaleen aihetta omasta näkökulmasta. Joten loihdin tämän blogin jossa voin tehdä kaiken kätevästi postauksittain ilman hankalaa säätöä vihkojen ja monisteiden kanssa. Aika nerokasta...